Pientä 2-tahti perämoottoriamme käytetään melko vähän, joten pienkonebensiinin käyttö on tapauksessamme perusteltua. Ennen kaikkea meidän tapauksessamme merkittävä etu on se, että bensa ei vanhene viivyttyään tankissa talven yli. Moottori myös käynnistyy paremmin, bensa kovettaa vähemmän letkuja, käsipumppua sekä moottorin bensapumpun kalvoja. Lisäksi luonto kiittää.
Olen aikapäiviä sitten tutkinut pienkonebensoja sen verran, että huomannut 4-tahtipienkonebensojen tuoteselosteessa mainitun sen soveltuvan perämoottoreille. Olen siis sekoittanut bensan sekaan varastosta löytämääni 2-tahtiöljyä ja päästellyt menemään.
Bensatankin tyhjennyttyä aloin miettiä, josko oikaisisin tällä kertaa ja täyttäisin tankin oranssista kanisterista, joka sisältää valmista seosta. Ei kannata.
2-T pienkonebensiini on suunniteltu korkeakierroksisille koneille. Se sisältää öljyä, joka voitelee moottoria tehokkaasti. Toisaalta öljy tuhkautuu ja aiheuttaa karstoittumista käytettäessä sitä pienkierroksisessa koneessa, esimerkiksi perämoottorissa. Perämoottorille tulisikin käyttää tuhkautumatonta 2-tahtiöljyä.
Varastosta löytynyt 2-tahtiöljy laitettiin takaisin taaimmaiseen hyllyyn ja tankiin päätyy jatkossa perämoottoreille tarkoitettua öljyä.
sunnuntai 4. elokuuta 2013
lauantai 3. elokuuta 2013
Perämoottorin vaihteistoöljyn vaihto - osa 2
Iäkkään, pienen 2-tahtiperämoottorin perä- eli vaihteistoöljyn vaihto
Tarvitaan uutta
- uudet öljypropun tiivisteet x 2
- 500 ml vaihteistoöljyä
Tarvitaan olemassa?olevaa
- teline perämoottorille
- öljyastia
- ilmastointiteippiä
- rätti
- öljypropulle sopiva meisseli
Telineelle on hyvä ominaisuus se, että moottori on sen verran korkealla, että öljyastia mahtuu perämoottorin alle. Kerään öljyt tähän tarkoitukseen hankkimaani suljettavaan astiaan, jossa on kyljessä öljynkeräyskaukalo/syvennys. Rätiksi riittää vaikka neljäsosa vanhasta t-paidasta.
Vaihtoprosessi
Laitetaan öljyastia pystyssä olevan perämoottorin alle. Taitellaan teipistä molempien öljyproppujen alle pienet kourut/tippanokat. Avataan alempi proppu ja tämän jälkeen ylempi proppu - tässä järjestyksessä, jotta minimoidaan sotku alempaa proppua avattaessa. Vanhan öljyn valuessa pois vaihdetaan öljyproppujen ympärille uudet tiivisteet ja asetellaan proput ja meisseli saataville. Uusi öljy laitetaan vaihteistoon pusertamalla tuubista alemmasta öljypropusta öljyä sisään, kunnes ylemmästä valahtaa pari tippaa ulos. Näin öljyn sekaan jää mahdollisimman vähän ilmataskuja ja öljyä tulee täytettyä sopiva määrä. Sitten pidellään toisella kädellä öljytuubia alemmassa reiässä ja tukitaan ylempi reikä. Tämän jälkeen tukitaan alempi reikä - tässä järjestyksessä toimien pidetään öljyn valuminen alemmasta reiästä minimissä ... eikä silti vältytä sormien sotkemiselta.
Jos valunut öljy oli valkeaa, niin öljyn seassa oli vettä. Vähäisestä harmaasta juovasta öljyn seassa ei kannata huolestua, mutta täysin valkea öljy kertoo jo ongelmasta vaihteiston tiiviydessä. Vanhat öljyt ja öljyiset rätit, tuubit ja teipit voi viedä vaikka muutaman vuoden välein jäteasemalle. Jäteasemat eivät peri ongelmajätteiden vastaanotosta maksua.
Tarvitaan uutta
- uudet öljypropun tiivisteet x 2
- 500 ml vaihteistoöljyä
Moottorille sopivat tiivisteet löytyvät ainakin merkin virallisestä huoltopisteestä. Maksavat luokkaa euron kappale, joten kannattaa ottaa pieni varasto mukaan, jos liike ei ole matkojen varrella. Olen etsinyt muista varaosaliikkeistä sopivia, mutten ole vielä löytänyt. Merkkiliike ei satu matkojeni varrelle eikä varsinkaan sopivaan aukioloaikaan.
Valitaan öljy perämoottorin ohjekirjan mukaan. Omani on hukassa, joten suosin perämoottoreille suunniteltua GL4 öljyä (pelkään hypoidiöljyjen syövyttävän vaihteistoa). 250 ml ei riitä, joten hankin aina 500 ml kerralla. Loppu säilyy kyllä. Öljyn valinnassa on tärkeää se, että valitsee kokoonpuristuvan tuubin - etenkin, jos ei omista erityistä öljypumppua.
Tarvitaan olemassa?olevaa
- teline perämoottorille
- öljyastia
- ilmastointiteippiä
- rätti
- öljypropulle sopiva meisseli
Telineelle on hyvä ominaisuus se, että moottori on sen verran korkealla, että öljyastia mahtuu perämoottorin alle. Kerään öljyt tähän tarkoitukseen hankkimaani suljettavaan astiaan, jossa on kyljessä öljynkeräyskaukalo/syvennys. Rätiksi riittää vaikka neljäsosa vanhasta t-paidasta.
Vaihtoprosessi
Laitetaan öljyastia pystyssä olevan perämoottorin alle. Taitellaan teipistä molempien öljyproppujen alle pienet kourut/tippanokat. Avataan alempi proppu ja tämän jälkeen ylempi proppu - tässä järjestyksessä, jotta minimoidaan sotku alempaa proppua avattaessa. Vanhan öljyn valuessa pois vaihdetaan öljyproppujen ympärille uudet tiivisteet ja asetellaan proput ja meisseli saataville. Uusi öljy laitetaan vaihteistoon pusertamalla tuubista alemmasta öljypropusta öljyä sisään, kunnes ylemmästä valahtaa pari tippaa ulos. Näin öljyn sekaan jää mahdollisimman vähän ilmataskuja ja öljyä tulee täytettyä sopiva määrä. Sitten pidellään toisella kädellä öljytuubia alemmassa reiässä ja tukitaan ylempi reikä. Tämän jälkeen tukitaan alempi reikä - tässä järjestyksessä toimien pidetään öljyn valuminen alemmasta reiästä minimissä ... eikä silti vältytä sormien sotkemiselta.
Jos valunut öljy oli valkeaa, niin öljyn seassa oli vettä. Vähäisestä harmaasta juovasta öljyn seassa ei kannata huolestua, mutta täysin valkea öljy kertoo jo ongelmasta vaihteiston tiiviydessä. Vanhat öljyt ja öljyiset rätit, tuubit ja teipit voi viedä vaikka muutaman vuoden välein jäteasemalle. Jäteasemat eivät peri ongelmajätteiden vastaanotosta maksua.
Perämoottorin peräöljyjen vaihto
Perämoottorin vaihteistoöljyjen vaihtoon on netissä aivan riittävästi ohjeita, jotka ohjeistavat laittamaan alemmasta aukosta öljyä sisään kunnes ylemmästä alkaa tulla öljy ulos. Mitä asiasta voi enempää sanoa?
Viime vuonna perämoottoria ei käytetty lainkaan, enkä ollut aivan varma, koska öljyt on edellisen kerran vaihdettu. Öljyhän tulee vaihtaa mahdollisimman myöhään syksyllä, jotta vaihteistoon kertynyt vesi saadaan pois, mikäli moottoria säilytetään talvella pakkasessa. Meillä käyttötunteja tulee niin vähän, että asia ei ole ongelma. Itse asiassa koko öljyjen vaihtokin on ollut vähän niin ja näin, kun käyttötunteja kertyy vuosittain alle kymmenen.
15 vuoden "kokemuksen" jälkeenkin opin muutaman uuden asian öljyjen vaihdosta, kun asiaan viitsin perehtyä. Sotkuisesta puuhasta selviää aavistuksen verran siistimmin, kun molempien aukkojen alle virittää ilmastointiteipin palasista kourut. Öljyn ohjaus astiaan onnistuu paremiin ja pinnan puhdistuksesta selviää parin teipinpalan irroitukselta. Taas on ihmeteipillä yksi käyttökohde enemmän.
Koeajolla selvisi, että pienen pientä öljyvuotoa esiintyy. Asiaa tutkittuani minulle selvisi, että öljyproppujen tiivisteet on vaihdettava jokaisen öljyn vaihdon yhteydessä. Ei iso investointi, mutta järveltä perämoottorin virallisen edustajan putiikkiin on 70 km ja kotoakin reilu 20 km. Tiiviste on hieman muotoaan muuttavaa muovia ja vastaavaa kokoa ei löydy maan johtavista auto/mp/venevaraosaliikkeistä. Ostin niitä sitten varastoon reilummin.
Viime vuonna perämoottoria ei käytetty lainkaan, enkä ollut aivan varma, koska öljyt on edellisen kerran vaihdettu. Öljyhän tulee vaihtaa mahdollisimman myöhään syksyllä, jotta vaihteistoon kertynyt vesi saadaan pois, mikäli moottoria säilytetään talvella pakkasessa. Meillä käyttötunteja tulee niin vähän, että asia ei ole ongelma. Itse asiassa koko öljyjen vaihtokin on ollut vähän niin ja näin, kun käyttötunteja kertyy vuosittain alle kymmenen.
15 vuoden "kokemuksen" jälkeenkin opin muutaman uuden asian öljyjen vaihdosta, kun asiaan viitsin perehtyä. Sotkuisesta puuhasta selviää aavistuksen verran siistimmin, kun molempien aukkojen alle virittää ilmastointiteipin palasista kourut. Öljyn ohjaus astiaan onnistuu paremiin ja pinnan puhdistuksesta selviää parin teipinpalan irroitukselta. Taas on ihmeteipillä yksi käyttökohde enemmän.
Koeajolla selvisi, että pienen pientä öljyvuotoa esiintyy. Asiaa tutkittuani minulle selvisi, että öljyproppujen tiivisteet on vaihdettava jokaisen öljyn vaihdon yhteydessä. Ei iso investointi, mutta järveltä perämoottorin virallisen edustajan putiikkiin on 70 km ja kotoakin reilu 20 km. Tiiviste on hieman muotoaan muuttavaa muovia ja vastaavaa kokoa ei löydy maan johtavista auto/mp/venevaraosaliikkeistä. Ostin niitä sitten varastoon reilummin.
Kestopeite vs. kestävä peite
Kaikki tuntevat kevytpeitteet, joita saa muutamalla eurolla lautapinon tai veneen suojaksi lähes joka marketista. Yhtä moni on varmaan tajunnut, että kevytpeitteet ovat tarkoitettu vain väliaikaiseen käyttöön. Kevytpeite alkaa imemään vettä "suojattavien" kohteiden päälle jo joidenkin kuukausien jälkeen vähäisenkin rasituksen aiheuttamista rei'istä sekä auringon valon haperrutettua materiaali harsoksi. Olenkin välttänyt viime vuodet hankkimasta kevytpeitteitä.
Kevytpeitteen ja kestopeitteen hinnanero on pyöreästi kaksinkertainen 4x6 metrin peitteellä, mutta kestopeitteen käyttöikä on kokemusteni perusteella moninkertainen. Peite on sen verran tukevampi, että se ei vaurioidu pienistä osumista tai peitettävän materiaalin epätasaisuuksista. Käytän peitteitä jatkuvasti milloin mihinkäkin tarkoitukseen. Kun peite vapautuu, se ei kauaa makaa varastossa, vaan löytää uuden paikan ulkoa.
Rakensin "väliaikaisen" hieman järeämmän katoksen. Tein harjakaton filmivanerista ja päälle laitoin kestopeitteen. Arvelin, että katteen vedenkestävyys olisi sitä luokkaa, että asian voisin unohtaa toistaiseksi - varsinkin, kun rakennuspaikka on suurimman osan päivästä varjossa.
Ei kestänyt kolmea vuotta. Harjakaton pohjoinen puoli piti veden, mutta noin kolmen vuoden jälkeen eteläinenkin puoli näyttää hyvältä, mutta päästää salakavalasti veden sisään suodatinkankaan tavoin. Osittain vedenpitävä filmivaneri teki ongelman vaikeasti havaittavaksi, sillä katos päästi veden sisään piilossa olevista saumoista.
Koska peitteen levitys kyseiseen paikkaan on hankalaa ja varsinkin saman työn tekeminen moneen kertaan tai ainakin ennakoimattoman usein on turhauttavaa, kävin hakemassa PVC-kestopeitteen. Hintaa pressulla on seitsenkertaisesti kestopeitteeseen nähden, mikä teki päätöksen vaikeaksi, mutta kyllä materiaalista huomaa välittömästi eron - pressu painaakin aivan eri lailla. Nyt uskoisin pressun pitävän sen noin reilun viisi vuotta, johon on tarve.
Jatkossa hankkimani peitteet ovat PVC-mallia. 2x3m peitteellä hinnanero on vain kaksinkertainen kestopeitteeseen verrattuna ja luottamus pidemmällä aikavälillä vedenpitävyyteen moninkertainen. Harvoin peitettävä kohde on niin arvoton, ettei hinnan eroa kannattaisi maksaa.
Kevytpeitteen ja kestopeitteen hinnanero on pyöreästi kaksinkertainen 4x6 metrin peitteellä, mutta kestopeitteen käyttöikä on kokemusteni perusteella moninkertainen. Peite on sen verran tukevampi, että se ei vaurioidu pienistä osumista tai peitettävän materiaalin epätasaisuuksista. Käytän peitteitä jatkuvasti milloin mihinkäkin tarkoitukseen. Kun peite vapautuu, se ei kauaa makaa varastossa, vaan löytää uuden paikan ulkoa.
Rakensin "väliaikaisen" hieman järeämmän katoksen. Tein harjakaton filmivanerista ja päälle laitoin kestopeitteen. Arvelin, että katteen vedenkestävyys olisi sitä luokkaa, että asian voisin unohtaa toistaiseksi - varsinkin, kun rakennuspaikka on suurimman osan päivästä varjossa.
Ei kestänyt kolmea vuotta. Harjakaton pohjoinen puoli piti veden, mutta noin kolmen vuoden jälkeen eteläinenkin puoli näyttää hyvältä, mutta päästää salakavalasti veden sisään suodatinkankaan tavoin. Osittain vedenpitävä filmivaneri teki ongelman vaikeasti havaittavaksi, sillä katos päästi veden sisään piilossa olevista saumoista.
Koska peitteen levitys kyseiseen paikkaan on hankalaa ja varsinkin saman työn tekeminen moneen kertaan tai ainakin ennakoimattoman usein on turhauttavaa, kävin hakemassa PVC-kestopeitteen. Hintaa pressulla on seitsenkertaisesti kestopeitteeseen nähden, mikä teki päätöksen vaikeaksi, mutta kyllä materiaalista huomaa välittömästi eron - pressu painaakin aivan eri lailla. Nyt uskoisin pressun pitävän sen noin reilun viisi vuotta, johon on tarve.
Jatkossa hankkimani peitteet ovat PVC-mallia. 2x3m peitteellä hinnanero on vain kaksinkertainen kestopeitteeseen verrattuna ja luottamus pidemmällä aikavälillä vedenpitävyyteen moninkertainen. Harvoin peitettävä kohde on niin arvoton, ettei hinnan eroa kannattaisi maksaa.
Raivuri tuli taloon
Hankin yhtymällemme raivaussahan. Tarvitsen sitä heinikon siivoukseen, vattupuskien ja horsmien niittoon ja vähän isomman kuin Puolen Hehtaarin Metsän raivaukseen.
Pitkällisten pohdintojen jälkeen päädyin Stihlin 410 -malliin, johon mukaan tuli ruohosetti (siimaleikkuri), vesakkoterä ja raivausterä. Ostoksiani aikani tutkiskeltuani havaitsin, että vesakkoterä kaipaa Stihlin kuvaston mukaan oman teräsuojuksen, joten ei muuta kuin takaisin kauppaan.
Kaupassa seurasikin yllätys: kauppias kertoi, että suojukseksi kelpaa ruohosetin suojus, kun ruohosetin suojuksesta poistaa siimarajoittimen. Mikäli virallisen vesakkoterän suojuksen olisin tilannut, paketissa olisi saapunut sama suojus ilman metallista rajoitinta. Käyttöohjeessa tästä ei tietenkään sanottu sanaakaan.
Pitkällisten pohdintojen jälkeen päädyin Stihlin 410 -malliin, johon mukaan tuli ruohosetti (siimaleikkuri), vesakkoterä ja raivausterä. Ostoksiani aikani tutkiskeltuani havaitsin, että vesakkoterä kaipaa Stihlin kuvaston mukaan oman teräsuojuksen, joten ei muuta kuin takaisin kauppaan.
Kaupassa seurasikin yllätys: kauppias kertoi, että suojukseksi kelpaa ruohosetin suojus, kun ruohosetin suojuksesta poistaa siimarajoittimen. Mikäli virallisen vesakkoterän suojuksen olisin tilannut, paketissa olisi saapunut sama suojus ilman metallista rajoitinta. Käyttöohjeessa tästä ei tietenkään sanottu sanaakaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)